Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (lyh. Karvi; ruots. Nationella centret för utbildningsutvärdering) on itsenäinen koulutuksen arviointivirasto, joka arvioi koulutusta sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toimintaa varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen[2] ja tuottaa tietoa koulutuspoliittista päätöksentekoa ja koulutuksen kehittämistä varten.[3] [4] Sen arviointimuotoja ovat laatujärjestelmien auditoinnit, oppimistulosten arvioinnit (esimerkiksi perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa) sekä teema- ja järjestelmäarvioinnit. Keskuksen tulee myös tukea opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä ja korkeakouluja arviointia ja laadunhallintaa koskevissa asioissa ja kehittää koulutuksen arviointia. Arviointikeskuksen tehtävistä ja organisoinnista on säädetty laissa.[2]
Historia
Keskus aloitti toimintansa toukokuussa 2014, kun Korkeakoulujen arviointineuvoston, Koulutuksen arviointineuvoston ja Opetushallituksen arviointitoiminnot yhdistettiin.[2]
Esityksen mukaan Ylioppilastutkintolautakunta ja Kansallinen koulutuksen arviointikeskus liitetään Opetushallituksen uuden viraston itsenäisiksi osiksi vuonna 2018.[5]
Organisaatio
Arviointikeskuksen organisaatioon kuuluu arviointineuvosto, korkeakoulujen arviointijaosto ja kolme osaamisyksikköä: yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus, ammatillinen koulutus sekä korkeakoulutus ja vapaa sivistystyö. Keskus työllistää noin 50 työntekijää.[2] Keskuksen toimipisteet sijaitsevat Helsingissä ja Jyväskylässä.[4]
- Arviointineuvosto seuraa ja kehittää Karvin toimintaa ja laatii sille toiminnan strategiset linjaukset. Valtioneuvosto nimittää arviointineuvoston jäsenet neljäksi vuodeksi kerrallaan. Arviointineuvosto tekee opetus- ja kulttuuriministeriölle esityksen arviointisuunnitelmaksi, joka sisältää arvioitavat kohteet ja aikataulut arvioinneille. [6] [2]
- Korkeakoulujen arviointijaosto tekee päätökset korkeakoulujen arviointien projektisuunnitelmista, suunnittelu- ja arviointiryhmistä sekä laatujärjestelmien auditointien lopputuloksista. Arviointikeskus voi myös asettaa neuvottelukuntia sekä muita jaostoja.[2]
Arviointituloksia
Esimerkkejä Karvin tekemistä arvioinneista eri koulutusasteilla:
- Perusopetus:
- Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistuloksia tarkasteltaessa selvisi, että 9-luokkalaiset tytöt kirjoittavat parempia kesätyöhakemuksia kuin pojat.[7]
- Suomea toisena kielenä opiskelleista 9-luokkalaisista 87 prosenttia saavutti hyvän osaamistason, kun taas 13 prosenttia oppilaista hallitsi suomesta vain alkeet.[8]
- Yhdeksäsluokkalaisten matematiikan arvioinneissa on eroja: yhtä hyvin arvioinnissa menestyneet oppilaat saivat eri kouluissa erilaisia arvosanoja, ja ero saattoi olla jopa kaksi numeroa.[9]
- Tytöt pärjäävät selvästi poikia paremmin kotitalous-oppiaineessa, sekä tiedoissa että taidoissa[10].
- Lukio-opetus
- Lukioiden matematiikkaa arvostellaan hyvin eri tavoin: vaativassa lukiossa arvosanan 5 saanut opiskelija voi olla samalla tasolla osaamisessaan kuin jossain toisessa lukiossa arvosanan 9 saanut opiskelija.[11]
- Ammatillinen koulutus:
- Datanomit pärjäävät erittäin hyvin tieto- ja viestintätekniikan ammattiosaamisen näytöissä, mutta heidän työllisyystilanteensa on heikentynyt, sillä nykyisin vaaditaan aiempaa erikoistuneempia taitoja.[12]
- Suomessa valmistuu erittäin osaavia tekstiilialan ammattilaisia, mutta alan työllisyystilanne on heikko. [13]
- Suurimmalla osalla ammatillisen koulutuksen järjestäjistä on toimiva laadunhallintajärjestelmä.[14]
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus on Suomessa vastuussa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tarjoaman koulutuksen arvioinnista. Kolme tärkeintä arviointityyppiä ovat korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinnit, koulutusjärjestelmää koskevat teema-arvioinnit ja tekniikan tutkinto-ohjelmien akkreditoinnit.[15] Karvin tekemän auditoinnin läpäisseet korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut saavat laatuleiman, joka osoittaa, että kyseisessä organisaatiossa käytetty laatujärjestelmä vastaa eurooppalaisia periaatteita ja suosituksia ja täyttää myös kansalliset kriteerit korkeakoulujen laadunhallinnasta.[16] Laatuleima on voimassa kuusi vuotta sen myöntämisestä.[17]
.svg){kind=small}
