Viikki | |
---|---|
Vik | |
Viikin tutkimustila |
|
Kaupungin kartta, jossa Viikki korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
Kaupunki | Helsinki |
Suurpiiri | Koillinen suurpiiri |
Kaupunginosa nro | 36 |
Pinta-ala | 8,05 km² |
Väkiluku | 15 177[1] (2019) |
Väestötiheys | 1 885 as./km² |
Osa-alueet | Viikinranta, Latokartano, Viikin tiedepuisto, Viikinmäki |
Postinumero(t) | 00560 (Viikinranta), 00710 (Viikinmäki), 00790 (Latokartano ja Viikin tiedepuisto) |
Lähialueet | Toukola, Koskela, Vanhakaupunki, Pihlajisto, Pihlajamäki, Malmi, Herttoniemi, Myllypuro, Mellunkylä |
Viikki (ruots. Vik) on 15 000 asukkaan kaupunginosa Koillis-Helsingissä, Vanhankaupunginlahden perukassa, noin kahdeksan kilometriä keskustasta. Osa-alueita Viikissä ovat Viikin tiedepuisto, Viikinranta, Viikinmäki ja Latokartano. Alueita Viikin ympäristössä ovat muun muassa Pihlajamäki ja Pihlajisto, Koskela, Vanhakaupunki, Länsi-Herttoniemi ja Myllypuro.
Viikissä sijaitsee yksi Helsingin yliopiston kampusalueista, jolla on nykyään neljän tiedekunnan toimitiloja (bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, farmasian tiedekunta, eläinlääketieteellinen tiedekunta ja maatalous-metsätieteellinen tiedekunta). Alueella on myös Viikin normaalikoulu, joka on yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan yksikkö. Normaalikoulussa on oppilaita esikoululaisista lukiolaisiin yhteensä noin 940 ja lisäksi opettajaksi opiskelevia noin 250.
Viikissä luonto on paljon esillä erityisesti yliopiston Viikin tutkimustilan suuren peltoalueen, merkittävän Viikin arboretumin, Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen (lukuisia lintuhavaintotorneja, huomattava lintujen muutto- ja pesimäalue) sekä ekoasuntoalueen myötä. Siellä sijaitsee myös Viikinmäen jätevedenpuhdistamo.
Viikin nimi esiintyy tilikirjoissa kylän ja neljänneskunnan nimenä vuonna 1543 muodossa Vijch. Saman vuosikymmenen aikana kylä jaettiin Västervik- ja Östervik-nimisiin osiin.[2]
Viikin latokartano perustettiin 1550-luvulla kuninkaankartanon maatilaksi eli kruununtilaksi. Kartanoon liitettiin kuusi Östervikin ja kolme Västervikin kylän taloa. Vuonna 1629 latokartano lahjoitettiin ratsumestari Gert Skyttelle, peruutettiin kruunulle vuonna 1655 ja oli sen jälkeen Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherran virkatalona sekä sen jälkeen vuokrattuna eri henkilöille.[3]
Vuonna 1946 Viikki liitettiin Helsinkiin. Viikin historia ja merkittävät henkilöt näkyvät nimistössä, joihin kuuluvat mm: Leskirouva Freytagin kuja, Laivuri Petterin katu, Lautamies Jopin katu, Vouti Björnramin kuja, Simo Klemetinpojan puisto, Erik Spåren tie, Krister Juutin polku ja Agnes Sjöbergin katu.[4]
Lahdenväylä ja Viikintie ovat alueen tärkeimmät henkilöautoliikenteen runkoväylät. Kehä I kulkee aivan Latokartanon asuinalueen vierestä koillisessa, mutta lähin liittymä sille on Pihlajamäessä.
Viikkiin liikennöivät Munkkiniemestä ja Kontulasta bussilinja 57, keskustasta linja 78, Herttoniemestä ja Puistolasta linja 79, Meilahdesta ja Myllypurosta 506. Lisäksi runkolinja 550 kulkee Viikin halki.
Syksystä 2023 lähtien Viikin läpi on kulkenut myös pikaraitiotie 15.[5]
Kaupunginosan pohjoisosaan, Lahdenväylän välittömään läheisyyteen avattiin hypermarketti Prisma Viikki syksyllä 2007.[6] Alueelle kaavaillaan 2020-luvulla lisää asutusta, palveluita ja yliopiston laajennusta.[7]
Julkiset palvelut
Asukasyhdistykset ja asukastalotoiminta
|