Silvio Arturo Zavala Vallado (7. helmikuuta 1909 Mérida – 5. joulukuuta 2014 México[1]) oli meksikolainen historioitsija. Hänet tunnetaan muun muassa lainhistorian tutkimuksen pioneerina.
Zavala syntyi Méridassa. Hän opiskeli Meksikon kansallisessa yliopistossa sekä Madridin yliopistossa, josta hän valmistui filosofian tohtoriksi laista. Hän aloitti työnsä Madridin Historiantutkimuskeskuksessa vuonna 1933 ja oli vuodesta 1947 El Colegio de Méxicon henkilökuntaa.
Silvio Zavalalle myönnettiin muun muassa Kansallinen kirjallisuuspalkinto 1969, Vasco de Quiroga -mitali 1986, Rafael Heliodoro Valle -palkinto 1988, Eligio Ancona -mitali ja Asturian ruhtinaan palkinto 1993. Hän toimi Meksikon UNESCO-suurlähettiläänä 1961–1966 sekä suurlähettiläänä Ranskaan vuosina 1966–1975.
Zavalan kirjoitettuun tuotantoon kuuluu kymmeniä kirjoja ja satoja artikkeleita, joista muutamia ovat:
| ||||||||||||||||||
