Tämä artikkeli käsittelee Suomen hallintoa. Presidentin kanslia on myös suomalainen komediasarja. | Osa artikkelisarjaa |
| Suomen politiikka |
|---|
 |
Muut sopimukset
- FINEFTA-sopimus (1961)
- Vapaakauppasopimus (1973)
- Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymissopimus (1994)
|
|
|
|
|
Tuomiovalta Yleinen tuomioistuin
Hallintotuomioistuin
Erityistuomioistuin
Syyttäjälaitos
|
Laillisuusvalvonta ja tarkastus |
|
|
Talousarvion ulkopuoliset rahastot
Muut julkisoikeudelliset rahastot
Julkisoikeudelliset laitokset
Julkisoikeudelliset säätiöt
|
|
|
Oikeus
Hallintolainsäädäntö
Koulutus
|
|
|
- YK (1955)
- OECD (1969)
- Etyj (1975)
- Suomen Euroopan neuvoston jäsenyys (1989)
- Nato (2023)
|
|
|
|
Tasavallan presidentin kanslia (ruots. Republikens presidents kansli) on Suomen tasavallan presidentin avustava taho. Sen tehtäviä on hoitaa presidentin hallintoasiat ja järjestää presidentin ja hänen perheensä tarvitsemat henkilökohtaiset palvelut. Kanslia huolehtii myös presidentin turvallisuudesta. Kansliaan kuuluvat kansliapäällikkö, neuvonantajia, lehdistöpäällikkö, erityisavustajia, linnanvouti ja adjutantteja. Kanslia sijaitsee Presidentinlinnassa Helsingissä.
Tehtävät
Tasavallan presidentin kanslian tehtävä on avustaa tasavallan presidenttiä presidentintoimeen kuuluvissa tehtävissä. Kanslia hoitaa tasavallan presidentin hallintoasiat, säilyttää ja hoitaa tasavallan presidentin arkistoa sekä järjestää tasavallan presidentin ja hänen perheensä tarvitsemat henkilökohtaiset palvelut. Kanslia huolehtii myös tasavallan presidentin henkilökohtaisesta ja hänen käytössään olevien tilojen turvallisuudesta.[3]
Kabinetti
Tasavallan presidentin kabinettiin kuuluvat kansliapäällikkö, presidentin neuvonantajat, viestintäpäällikkö ja erityisavustaja. Kabinetti seuraa tasavallan presidentin tehtäviin ja toimivaltaan kuuluvia kysymyksiä sekä raportoi niistä tasavallan presidentille. Kabinetti vastaa tasavallan presidentin avustamisesta presidentintoimen hoidossa. Kansliapäällikkö toimii kabinetin päällikkönä.[3]
Kabinetti kokoontuu kabinettikokouksessa käsittelemään tärkeimmät presidentitoimen hoitoon liittyvät asiat tasavallan presidentin johdolla. Muut asiat sekä kabinettikokouksen valmistelut käsitellään kansliapäällikön johdolla. Ohjelmakabinettiin kokoontuvat kabinetin lisäksi adjutantit.[3]
Adjutantit
Puolustusvoimat asettaa tasavallan presidentin käytettäväksi tarpeellisen määrän adjutantteja. Adjuntatit toimivat tasavallan presidentin kansliassa ensimmäisen adjutantin johdolla. Adjutantit valmistelevat ja toteuttavat tasavallan presidentin ja presidentin puolison ohjelmaa ohjelmakabinetin ohjeiden mukaisesti. Yksi adjutanteista toimii presidentin puolison avustajana. Lisäksi yksi adjutantti avustaa eläkkeellä olevia presidenttejä.[3]
Historia
Valtionhoitaja Mannerheim perusti avukseen adjutantuurin, joka koostui kahdesta osasta, sotilaallisesta kansliasta ja siviilikansliasta. Mannerheimin valtionhoitajakaudella adjutantuuri toimi entisessä kenraalikuvernöörin palatsissa. Adjutantuurista muodostettiin myöhemmin Tasavallan presidentin kanslia.[4]
