Osa artikkelisarjaa: |
Työväenkulttuuri Suomessa |
---|
|
|
Järjestöt |
---|
|
Puhujat |
---|
|
Arkistot |
---|
|
|
Äänenkannattajat |
---|
|
Aikakauslehdet |
---|
|
Kulttuurilehdet |
---|
|
Toimittajat |
---|
|
|
Tietokirjat |
---|
- Työväen Kalenteri (1893)
- Vuosisadan Kynnyksellä (1898)
- Uuden Ajan Kynnyksellä (1899)
- Työväen Joulualbumi (1916)
- Työväen tietokirja
- Kiilan albumi
|
Kaunokirjallisuus |
---|
|
Kustantajat |
---|
|
Kirjailijat |
---|
|
Runous |
---|
|
|
Taiteilijaryhmät |
---|
|
Teatteri |
---|
|
Näytelmät |
---|
|
Näyttelijät ja ohjaajat |
---|
|
Musiikki |
---|
|
Säveltäjät |
---|
|
Kuvataiteilijat |
---|
|
|
|
|
|
Finlands Svenska Socialdemokrater (FSD) (suom. Suomenruotsalaiset sosialidemokraatit, ent. Finlands Svenska Arbetarförbund FSA – Suomen Ruotsalainen Työväenliitto) on SDP:n valtakunnallinen ruotsinkielinen piirijärjestö. FSD:llä on toimistot Helsingissä ja Vaasassa. Järjestö perustettiin vuonna 1899 ja se on maan vanhin poliittinen järjestö. FSD koostuu 60 puolueosastosta, joissa toimii yhteensä noin 1 788 jäsentä.[1]
Historia
FSA:n juuret ovat porvarillisessa wrightiläisessä työväenliikkeessä. Vuonna 1883 perustetun Helsingin työväenyhdistyksen radikalisoituessa sen porvarilliset ruotsinkieliset jäsenet jättivät yhdistyksen ja perustivat 1891 Arbetets Vänner -yhdistyksen. Ruotsinkieliset työläiset puolestaan perustivat huhtikuussa 1898 Helsingfors Svenska Arbetarföreningin, jonka puuhamiehinä olivat Gustaf Wistbacka, Anders Käcklund ja Axel Weudel. Samana syksynä virisi ajatus valtakunnallisesta järjestöstä, joka toimisi Helsingin ohella myös Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan ruotsinkielisillä seuduilla. Päätös FSA:n perustamisesta tehtiin huhtikuussa 1899, mutta perustava kokous pidettiin vasta vuoden kuluttua 22. huhtikuuta 1900, jolloin järjestön puheenjohtajaksi valittiin Axel Weudel, sihteeriksi Jean Boldt ja valistusohjaajaksi Anders Käcklund.[2]
Vuoden 1918 sisällissodan jälkeen järjestön toiminta pääsi taas käyntiin syksyllä 1919, kun se nimitti organisaattorikseen vaasalaisen A. Kunin, joka sitten alkoi matkustella Suomen ruotsinkielisillä alueilla järjestötoimintaa käynnistelemässä. Puhujien ja asiamiesten matkat tehtiin 1920-luvulla junilla, hevoskyydeillä ja polkupyörillä. Suojeluskuntien hallitsemalla maaseudulla sosiaalidemokraattien järjestötyö kohtasi paikoin vainoa muistuttavia vaikeuksia.[3]
Ruotsinkielisten sosiaalidemokraattien järjestöllä oli oikeus nimittää jäsen puoluetoimikuntaan. Turun puoluekokouksessa vuonna 1969 puoluetoimikuntaan nimitetyksi tulivat sekä Lars Lindeman että Ulf Sundqvist. Sundqvist valiittiin vuonna 1975 SDP:n puoluesihteeriksi.[3]
Rahoitus
FSD on vastaanottanut puoluerahoitusta säätiöiltä ja järjestöiltä. Tuen antajia ovat olleet muun muassa Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland, Svenska kulturfonden, Svenska litteratursällskapet i Finland, Teollisuusalojen ammattiliitto, Työväenlehdistön Kannatusyhdistys ry sekä Valistustyö ja vapaa kansanvalta ry.[4]